Defisijoittajan elämä ei ole tehty millään tavalla helpoksi. Teknisten haasteiden lisäksi markkinoilla voi kohdata huijauksia tai sijoittaja voi ajautua tekemään virheellisiä sijoituspäätöksiä tunteisiin pohjautuen. Alla on listattu muutamia tyypillisiä virheitä joihin moni kokenut ja kokematon sijoittaja saattaa silloin tällöin sortua.
1:Oman alphan eli sisäpiiritiedon yliarvimoiminen
Aktiivinen defisijoittaja, itseni mukaanlukien, saattaa viettää huomattavasti aikaa erilaisissa maksullissa Discord- ja Telegram -ryhmissä, seurata Twitter-tilejä ja kahlaa läpi lukuisia eri Youtube-kanavia.
Kun kuluttaa valtavan määrän defiin liittyvää tietoa, saattaa syntyä illuusio siitä, että sijoittajalla on yliote tiedon suhteen muuhun markkinaan nähden.
Toki tämä saattaa joskus pitää paikkansakin, mutta on hyvä muistaa, että jos sinulla oli pääsy tähän tietoon, niin oli myös muillakin.
Aito sisäpiirin tieto, joka ei ole vielä markkinoilla tulee vain varsinaisesta sisäpiiristä, joka tietää tulevat toimenpiteet etukäteen tai maksimissaan seuraamalla aktiivisesti ns. on-chain -aktiviteettiä eli mitä liikkeitä lohkoketjussa tapahtuu. Nämä eivät ole vielä välttämättä heijastuneet markkinahintoihin ja odotuksiin, koska niistä ei ole julkisesti keskusteltu.
Tyypillisesti defipalvelua kehittävä tiimi tietää nämä asiat ensimmäisenä, sen jälkeen se valuu jossain sisäisessä Telegram-ryhmässä projektin sijoittajille, siitä sen saa tietoonsa valaat eli isot sijoittajat, ja vasta kun nämä kaikki ovat tehneet muutokset pelimerkkeihinsä, päätyy tämä tieto tavalliselle sijoittajalle jonkin Twitter-shillaajan kautta.
2: Doxxattu tiimi = luotettava tiimi
Doxxaus tarkoittaa defissä oman identiteettinsä paljastamista. Moni varsinkin perinteisestä sijoitusmaailmasta tuleva sijoittaja saattaa olettaa, että tuntematon ja anonyymi tiimi tarkoittaa, että projekti on todennäköisesti huijausta.
Kannattaa muistaa, että defiin sisältyy kehittäjän ja yrittäjän näkökulmasta erilaisia riskejä oman identiteettinsä paljastamiselle. Defissä jokainen sijoittaja on vastuussa omista varoistaan ja identiteetin paljastaminen saattaa altistaa palvelun kehittäjän erilaisille hakkeroinnoille ja hyökkäyksille.
Tämän takia moni sijoittaja saattaa arkailla sijoittamista anonyymin tiimin projektiin. Kannattaa kuitenkin selata vaikkapa Defillaman isoimpia defiprojekteja, niin huomaa äkkiä, että suurimmassa osassa menestyneistä projekteista on ollut anonyymi tai osaksi tuntematon tiimi. Joissain projekteissa voi olla omalla nimellä esiintyvä perustaja, mutta usein vähintään kehittäjät ovat anonyymejä.
Esimerkiksi hyvinkin realistisen näköisiä ihmisiä pystyy generoimaan tällä ilmaisella tekoälyyn pohjautuvalla palvelulla: https://thispersondoesnotexist.com/. Jokaisen sivulatauksen yhteydessä voit luoda uuden henkilön, jota ei oikeasti ole olemassa.
Tiimin identiteettiä tärkeämpää onkin heidän on-chain taustansa. Ovatko he kenties olleet aktiivisia Discord-ryhmissä tai Twitterissä? Onko heille rakentunut vuosien varrella merkittävä pseudonyymi online-persoona? Ovatko he olleet toteuttamassa muita defiprojekteja aiemmin? Defissa todellinen meritokratia pääsee toteutumaan, koska identiteettiä tai suhteita tärkempää on se mitä on oikeasti saanut aikaan.
Haluaisitko oppia defin perusteet?
👇 Nappaa tästä -30 % alennus Defi Suomen suosittuun aloittelijoiden kurssiin! 👇 Kurssi on saanut 10/10-palautteen kaikilta asiakkailta ja siinä on 30 päivän rahat takaisin -takuu.
3: Luulet olevasi ensimmäisten joukossa
Olen itsekin monesti sortunut virheeseen, jossa sijoitan projektiin sen takia, että luulen olevani ensimmäisten sijoittajien joukossa, vain huomatakseni, että toimin isojen sijoittajien ns. exit-likviditeettinä.
Se, että projektilla on pieni market cap, ei tarkoita, että siihen sijoittaneet olisivat muita edellä. Usein jo pelkästään se, että projektin tokenille löytyy oma Uniswap-pool tarkoittaa, että isoimmat sijoittajat ovat jo hetken olleet mukana.
Itse pyrin löytämään alkuvaiheen projekteja on-chain -metriikkaa, kuten Dunen dashboardeja ja Etherscania käyttämällä, sekä seuraamalla erilaisia Twitter-tilejä. Myös Coingeckon tapaiset palvelut tarjoavat listan uusista julkaistuista projekteista, joita voi lähteä tutkimaan tarkemmin.
Mikäli et jaksa käyttää kaikkea vapaa-aikaasi uusien projektien seurantaan, kannattaa tilata Defi Suomen maksullinen alpha-raportti. Se lähetetään joka perjantai kaikille Defi Suomen tilaajille ja se sisältää viikon ajalta mielenkiintoisia uusia avautuvia projekteja.
Janne
4: Mukana on isoja pääomasijoittajia, joten projekti on turvallinen
Monen defiprojektin verkkosivuilla on listattuna pitkä lista erilaisia “yhteistyökumppaneita”, kuten vaikkapa Uniswap, Chainlink ja muita tunnettuja defiprotokollia. Usein tämä yhteistyö tarkoittaa, että tämä kyseinen projekti vain käyttää näiden isompien projektien palveluita, kuten vaikkapa Chainlinkin oraakkelia. Ei kannata luulla, että yhteistyö tarkoittaa minkäänlaista tukemista ja suosittelua isomman defipalvelun puolelta.
No entäpä sitten pääomasijoittajat? Monelle projektilla on vakuuttava listsa isoista tunnetuista pääomasijoittajista, joten sen takia projektin täytyy olla kyllä luotettava. Ei välttämättä, sillä näillä isoilla sijoittajilla on tyypillisesti satojen miljoonien, ellei jopa miljardien kokoiset sijoitusrahastot. Tämä tarkoittaa, että ne joutuvat tai pystyvät sijoittamaan satoihin eri projekteihin, joista vain muutama menestyy. Isolle sijoittajalle ei ole mikään ongelma heittää sadan miljoonan rahastosta 0.1 % pieneen tuntemattomaan projektiin, mutta se ei tarkoita, että he olisivat luottavaisia projektin varmaan menestykseen.
Kun tutkit projektin sijoittajien taustoja, kannattaa yrittää kaivaa uutisista tai Twitteristä esiin kuinka ison summan he ovat sijoittaneet ja koska. Mikäli isot pääomasijoittajat eivät itse aktiivisesti puhu tai mainitse projektia, vaikuttaa se siltä ettei projekti ole heidän tärkeimpiään.
5: Projekti on turvallinen koska se on auditoitu
Auditoinnista ja sen merkityksestä voisi kirjoittaa oman blogipostauksen. Aihe on sen verran laaja ja monimutkainen.
Moni defisijoittaja apinoi mukaan uusiin projekteihin heti kun projekti saa auditointiraportin ulos. Usein tätä varsinaista raporttia ei edes lueta läpi, vaan oletetaan sen olevan kunnossa koska projekti sen julkaisi. Näissä auditointiyrityksien raporteissa on kuitenkin usein mainittu monia defisijoittajan kannalta tärkeitä huomioita ja puutteita. Esimerkiksi tiimillä saattaa olla älysopimuksessa laajat oikeudet sijoittajan varojen käyttöön tai älysopimuksen koodissa on merkittävä tietoturvaongelma, jota ei ole vielä korjattu.
Auditointiraportti antaa myös usein tiedon siitä mitä kaikkea on auditoitu. Auditointi kun ei tarkoita, että esimerkiksi varsinainen älysopimus on käyty läpi, puhumattakaan kaikista projektin käyttämistä ulkopuolisista älysopimuskirjastoista.
Tämän lisäksi auditointiyrityksissä on hyvin kirjava joukko erilaisia toimijoita. Certik on perinteisesti edullisin ja huono laatuisin auditoija, jonka auditoimia projekteja on hakkeroitu runsaasti. Trail of Bits on taas alan parhaimmistoa ja heidän auditointeihin on usein kuukausien ellei vuosien jono. Laadukas auditointi voi maksaa projektille satoja tuhansai dollareita, joten on ymmärrettävää miksi pienempi tiimi saattaa oikaista joissain mutkissa.
BowTiedPickle
Miksi sitten auditoituja projekteja silti hakkeroidaan? Välillä syy voi olla tosiaan vain huonossa tai epätäydellisessä auditoinnissa, joskus taustalla on taas ns. inside job eli joku tiimistä on kavaltanut rahat. Defissä käytettävät älysopimukset ja niihin rakennettu rahoitusmekaniikka (tokenomics) on usein niin monimutkainen, että kaikkia virheitä ja riskejä on mahdotonta saada kiinni.
6: Tekninen analyysi ja fraktaalit
Tekninen analyysi ja kurssien ymmärtäminen on tärkeä taito myös defisijoittajan näkökulmasta. Vaikka ei harrastaisikaan treidaamista, voi teknisen analyysin avulla pyrkiä löytämään parhaita paikkoja mennä mukaan defipalveluiden omiin tokeneihin.
Tekninen analyysi voi antaa samalla myös vääristyneen kuvan sijoitusmahdollisuuksista. Kryptomarkkinoilla tapahtuu miltei joka päivä asioita, joita ei ole koskaan aiemmin tapahtunut. Tämä tarkoittaa, että menneisyydestä ei voi suoraan johtaa luotettavia päätelmiä siitä mitä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa. Mean regression (palautuminen keskiarvoon) ja trendit ovat kyllä tilastollisesti merkittäviä sijoitustyökaluja, mutta niille ei kannata sokaistua. Sijoituspäätökseen kannattaa aina ottaa mukaan myös projektin fundamenttianalyysi, yleinen talouden tilanne, sekä oman salkun status.
On myös tärkeä perustella itselleen aikooko olla treidaaja, jolloin defiprojektien fundamenteillä, tuotoilla tai tokenomiskeilla ei ole niinkään väliä, vai onko sijoittaja, joka hakee pitkäaikaista investointia. Jälkimmäisessä taas ei ole TA:lla juurikaan merkitystä muuten kuin isompien ostojen kannalta.
Itse käytän teknisessä analyysissa ja charteissa lähinnä viikko- tai päiväkynttilöitä. Tätä lyhyemmät aikajaksot lisäävät vain turhaa kohinaa sijoituspäätöksiin. Ison kuvan pystyy päättelemään paremmin pidemmillä aikajaksoilla.
7: Influenssereihin luottaminen
Moni saattaa yrittää vetää mutkia suoraksi omissa sijoituspäätöksissä ja luottaa tunnettujen somepersoonien suosituksiin. Niitä muuten riittää joka ikiselle tokenille ja kryptoprojektille. Varsinkin Youtube ja TikTok tuntuu olevan erityisen kansoitettu projektikohtaisilla shillaajilla, jotka kertovat projekteista lähinnä positiivisia puolia ja ylikorostavat tuotto-odotuksia.
Kukaan menestynyt sijoittaja ei selviä ilman virheinvestointeja. He harvoin kertovat julkisesti sometileillään omista virheinvestoinneistaan ja vääristä valinnoistaan, vaikka juuri siitä olisi varmasti eniten apua kokemattomalle sijoittajalle. Osa saattaa myös poistaa sisältöjä, joissa on annettu vääriä vinkkejä ja näin antaa tilillään mielikuvan oikeista sijoitusvalinnoista. Mikäli taas sijoittaja julkisesti näistä avautuu, nostaa se mielestäni kyseisen tilin luotettavuutta.
Mieti myös miksi joku menestynyt sijoittaja haluaisi paljastaa omat sijoitusideat ellei tarve ole saada sinusta ns. exit likviditeettiä. Et myöskään tiedä koska influensserit myyvät suosittelemiaan kryptovaluuttoja koska näet vain ostosuosituksia. Suosituille profiileille myös jatkuvasti tarjotaan rahaa ja palkkioita erilaisten projektien suosittelusta. Osa pystyy tekemään niitä edes etäisesti objektiisesti, mutta osa kylmän viileästi suosittelee projektia tuntematta sitä lainkaan. Moni piensijoittaja on menettänyt tälläisissä tapauksissa merkittävän summan rahaa.
Mainittakoon vielä eräänä historiaan jääneenä tapauksessa Terran ekosysteemin tuhoutuminen. Terraa olivat shillaamassa ja puolustamassa lukuiset tunnetut somepersoonallisuudet ja instituutiosijoittajat. Sen tarinaan ja narratiiviin hukkui moni kokenut sijoittaja, koska kaikki uskoivat muiden tehneen tarvittavan analyysin projektista.
Vaikka koko some toitottaisi tietyn projektin menestyksen puolesta, ei kannata automaattisesti uskoa sen olevan totta. Usein isoimmat voitot tehdään ns. kontra-treidillä eli olemalla vastakkaista mieltä koko muun markkinan kanssa.
8: Kaikukammiossa huhuileminen
Mikäli seuraat jotain tiettyä projektia fanaattisesti, saatat kerätä ympärillesi samoin ajattelevia sijoittajia. Tällöin kyky kriittiseen ajatteluun usein heikkenee. Ryhmässä on toki myös paljon voimaa, kun projektille koittaa huonot ajat. Tämän takia onkin vaikea tasapainoilla ryhmään kuulumisen ja kriittisesti projektiin suhtautumisen välillä.
Kun muut pelkäävät, etsi positiivisia signaaleja pitkän aikavälin suunnitelmista ja trendeistä. Kun muut fomottavat projektiin mukaan, etsi heikkouksia ja puutteita.
Vaikka onkin tärkeää defisijoittajana sitoutua projekteihin tarpeeksi pitkäksi aikaa, jotta korkoa korolle tuotto alkaa tekemään tulosta, on myös yhtä kriittistä kyetä arvioimaan projektin tulevaisuutta ja sen perusteita.
Itse seuraan esimerkiksi Twitterissä eri lohkoketjujen maximalisteja ja fanaatikkoja, koska he ovat usein ensimmäisenä nostamassa esiin muiden lohkoketjujen riskejä. Näitä ei tietenkään kannata niellä pureksimatta, vaan lähteä selvittämään oman tutkimuksen kautta onko kyseisissä pelotteluissa mitään perää.
9: Sijoittaja ei noudata omaa suunnitelmaansa
Sorrun tähän virheeseen jatkuvasti itsekin ja se on mielestäni eräs tärkeimmistä.
Ennen kuin lähtee sijoittamaan yhtään mihinkään on tärkeää, että sijoittaja muodostaa jonkin näköisen sijoitussuunnitelman itselleen. Sen ei tarvitse olla monisivuinen akateeminen harjoitus, vaan muutama ranskalainen viivakin riittää.
Eräs merkittävimmistä päätöksistä liittyy siihen minkälainen sijoittaja on: spekuloiko vain lyhyellä tähtäimellä jonkin tietyn projektin tokenin hinnalla vai onko pitkäaikainen sijoittaja, joka sitoutuu projekteihin vuosiksi. Tai ehkä jotain tältä väliltä. Tämän lisäksi sijoitussuunnitelmaan vaikuttaa koko sijoitussalkun rakenne ja sijoitusaika, sekä monet muut tekijät.
Mikäli haluat rakentaa tarkemman suunnitelman oman defisalkkusi kasaamiseen, kannattaa lukea läpi tämä Defi Suomen artikkeli oman defisalkun rakentamisesta:
Janne
Suosittelen sijoittajaa myös pitämään kevyttä päiväkirjaa sijoituksistaan. Itse kirjaan jokaisen defifarmin kohdalla yleiset tiedot sijoituksesta (pvm, token, lohkoketju) ja tärkein niistä on muutaman lauseen perustelu miksi päätin sijoittaa kyseiseen defifarmiin. Tämä ensinnäkin pakottaa minut pysähtymään sijoituspäätökseni äärelle ja palauttamaan mieleen yleisen sijoitussuunnitelmani ja salkkustrategian. Päiväkirjan pitäminen auttaa myös välttämään huonojen sijoituspäätösten toistamista, koska vanhoista sijoituksistaan voi päiväkirjan kautta oppia.
Tule mukaan yhteisöön
Telegram-kanava: https://t.me/defisuomi
Suljettu Discord-ryhmä: https://discord.gg/8DmUxJy5CT
Twitter: https://twitter.com/DefiSuomifi
LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/defisuomi
Hopium-podcast: https://anchor.fm/hopium-fi
